"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

23. helmikuuta 2018

Arabian laakeat emalikulhot

Arabia emalin laakeita kulhoja on vielä paljon myynnissä, eivätkä yleensä ole paria euroa kalliimpia tavallisilla kirpputoreilla. Tosin tuntuu, että tällaisen perusemalinkin hinta on toisinaan jo mennyt äärimmäisyyksiin.

Mallin suunnitteli Leif Eriksson Finella-sarjaan, ja ne tulivat myyntiin v. 1974.
Joko kokonaan samalla värillä, tai sisäpinta valkoinen. Koristeina on ollut ainakin Tonttu, Sinikka, Ruusu, Ruskea maisema, Uhtua ja Faenza. Sarvis on tehnyt kulhoihin muovikansia, jolloin niitä pystyi käyttämään säilytysrasioina.
Ja nämä sopivat mainiosti myös uuniin, esim. uunivuoiksi.

Valkoinen kulho on roskislöytö, vihreän sain tädiltä ja muut ostettu kirppareilta.


21. helmikuuta 2018

Pipo päähän pakkasella

Siivoilin vaatehuonetta (joka toimii romuvarastona) peraten kirppikselle vietäviä tavaroita, ja tämä pipohan se sieltä pompsahti esiin.

UPO oli Askon omistama lahtelainen kodinkoneiden valmistaja, tuttu tuttu merkki mm. pesukoneista ja mankeleista. Perheiden pelastaja.

Nykyään tehdas on täältä myyty ja lopetettu, mutta Upoja tulee muualta maailmasta.

Jos kuljette Lahden ohi vt12 pitkin, siinä rautatieaseman lähellä Upon valimon katolla loistaa entisöity pyörivä UPO kyltti muistuttamassa teollisuusalueen arvokkaasta menneisyydestä, Upohan valmisti myös metalliteollisuuden tuotteita.

Upon tärkeät vuodet löytyy täältä, mutta nappasin sieltä muutaman virstanpylvään:

1952
Lahden tehtaalla valmistettiin ensimmäinen valkean linjan kodinkone: jääkaappi.

1953
Lahden tehtaalta toimitettiin ensimmäiset pesukoneet. Malli oli 2,2 kg:n pulsaattoripesukone.

1957
Lahdessa valmistettiin ensimmäinen sähköliesi.

1958
Sähkömankeleiden tuotanto alkoi Lahdessa.

1959
Pyykkilinkojen tuotanto alkoi Lahdessa.

1970
Lahdessa valmistettiin ensimmäinen suomalainen automaattipesukone.

1970-luku
Lahdessa valmistettiin ensimmäiset suomalaiset astianpesukoneet.


Jos joku ex-upolainen tms. haluaa palavasti tuon pipon itselleen, voin lähettää postikulun hinnalla. Pipo vaikuttaa uudelta ja käyttämättömältä, mahottoman siisti on.
Muoks* Pipo uudessa kodissa.



Upolahden perhe, Kotiliesi 1962

19. helmikuuta 2018

Kupittaata taas


Nämä ovat kooltaan pieniä, suurempi n. 10cm.
Nythän tätä turkulaista sattuu löytymään...
Meillä oli kotona tämän mallinen maljakko, yksivärinen vihreä. Leikin lapsena, että se oli juomaruukku, sellainen kuin merirosvoilla oli elokuvissa.

90-luvulla kun keräilin kotoa tarpeetonta tavaraa kirpputorille myytäväksi, otin myös sen ruukun. Muistan vielä hyvin, että myin sen 20 mk:lla.

Kirkkis kirpputori on Lahden Vapaaseurakunnan pitämä edullisten hintojen kirpputori. Teen sieltä todella paljon kivoja löytöjä. Jos jotain tarvitsen, niin ensimmäiseksi katson sieltä.

16. helmikuuta 2018

Fisher Price levysoitin


Olisiko ollut yksi toivotuimmista leluista?
Fisher Price televisio tai tämä, jos sai valita.

Vetomekanismilla toimiva levysoitin, viisi käännettävää levyä, sävelminä esim. Tuiki tuiki tähtönen.
Soitinta tehtiin vuosina 1971-83, sekä nyt on myös uustuotannossa pattereilla toimiva versio.

Olen ostanut joskus kirpputorilta, yksi levy puuttuu, sekä soi aika hitaasti, joten pitäisi aukaista ja putsata.
Voisin kuitenkin säilyttää jälkipolville ihmeteltäväksi.



9. helmikuuta 2018

Fiskamin lautanen


Fiskarsin Fiskamin-sarjasta löysin tuollaisen 60-luvun fonduelautasen.
Settiin kuuluu kuusi erilaista värikästä melamiinilautasta.
Olisipa kiva löytää näitä lisää. Ei ole aiemmin vielä tullut vastaan tämän reilun kymmenvuotisen aktiivisen kirppisuran aikana.

Kuvio on siirretty saksalaisella Ornamin tekniikalla, tämä kuvitus ulkomaista alkuperää,
mutta joitakin kuvioita Fiskamineihin on suunniteltu myös Suomessa.

Glorian Antiikissa on ollut hyvä juttu Fiskamineista, ja se löytyy luettavaksi myösi netistä.

Lautanen ei ollut hinnalla pilattu, taas oli vaan hintalappu (tarra+teippi) laitettu kurjasti juuri pohjamerkinnän päälle. Jouduin repimään sitä irti jotta sain kurkattua, että on varmasti Fiskarsia.
Tästä on tuolla Kontissa sanottukin, etteivät laittaisi leimojen päälle hintoja, sinne piiloon kun jää tärkeää tietoa meille keräilijöille. Mutta aina näitä vaan on, huoh.


6. helmikuuta 2018

Punavankien muistomerkki


Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Lahdessa on eräs tähän kuuluva tärkeä historiallinen paikka, paikka jossa oli Suomen suurin punavankien kokoomaleiri.

Lahden Fellmanin kartanon pellolle koottiin punaisten joukkojen antautuessa huhti-toukokuussa 1918 yli 20 000 vankia, joukossa pakomatkalle itään lähtenyttä siviiliväkeä, naisia ja lapsiakin. Suurin osa joutui viettämään useita päiviä avoimen taivaan alla ennen kuin siirtäminen kasarmeille alkoi, mm. läheiseen Hennalaan.
Lahden väkiluku oli tuolloin n. 6 500 henkilöä, joten kyseessä oli hirmuinen yhtäkkinen ihmismäärä. Elintarvike- ja lääkintähuoltoa ei pystytty hoitamaan, kuolo korjasi auttamatta heikommat.

Punavankeja Fellmanin peltoaukealla.
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Nykyiselle Fellmanin pellolle, joka ei enää ole pelto vaan puisto, pystytettiin Punavankimuistomerkki vuonna 1978.
Teoksesta julistettiin kutsukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Erkki Kannosto.
Muistomerkki paljastettiin 60 vuotta kansalaissodan päättymisen jälkeen, ja suuren paljastusjuhlan kunniavieraana oli presidentti Urho Kekkonen.

Muistomerkki on tilateos, kolmesta graniittisesta monoliitista muodostuu portti, jonka äärellä on vapauteen ja maata rakentamaan lähdössä olevia pronssisia henkilöhahmoja.


Muistomerkin henkilöhahmot ovat isoja, yli kolmimetrisiä, ja graniittitasolla voi liikkua vapaasti.

Vuonna 2013 paikalla toteutettiin taiteilija Kaisa Salmen suurperformanssi, jossa yli 10 000 ihmistä kokoontui kunnioittamaan sisällissodan uhreja.


5. helmikuuta 2018

Koko kansan kattila


No tämäpä ei liiemmin esittelyjä taida kaivata, on varmasti monille tuttu kattila.

Heikki Orvolan suunnittelema Wihtori teräsemalikattila lanseerattiin vuonna 1978, ja näkyvän mainoskampanjoinnin ansiosta kattilasta tuli koko kansan kattila.
Kattilassa on paksu patentoitu erikoispohjarakenne joka estää pohjaan palamista. Sehän se olikin aiemmin ollut siistin ja mukavan emalikattilan pahin vika.
Meilläkin oltiin kai mainonnan uhreja kun äiti kiikutti Wihtorin kotiin, ja hyvin palvelikin monta vuotta, ensin ihmisillä ja lopuksi koiran juoma-astiana.

Kattiloita ja kasareita oli valittavana useita kokoja, sekä näppärä kahvipannu.

Ruskeaa (beige) kattilaa/raitakoristetta sanottiin Manteliksi, ja se oli suunniteltu yhteensopivaksi Arabian Pirtti astiaston kanssa.
Harmaa kattila/raitakoriste oli Kumina, ja sen raitojen ajateltiin sopivan Salla astiastoon.

Wihtoria koristeltiin myös muulla tavoin. Raija Uosikkisen Villiruusu oli Arabian emaleihin tullut koristeeksi vuonna 1977, ja se napattiin myös Wihtoriin.


Ruskea maisema on tuntemattoman suunnittelijan, minulla tulee mieleen tästä englantilainen maalaismaisema. Ei ihan heti hoksaa, että onkin suomalainen kattila.
Tätä koristetta on käytetty myös matalissa laakeissa emalikulhoissa.

Tieto Wihtoriin oli painettu keittiötietoutta, kuten ruoka-aineiden painoja ja kananmunan keittoaikoja. Kuvan kattilasta löydät täältä.

Lemmikki Wihtori oli viimeisin, vuonna 1982 markkinoille tullut kattila. Siinä on koristeena pieniä sinisiä lemmikin kukkia. Tästä kattilasta en löytänyt kuvaa.

2. helmikuuta 2018

Kahvi- ja vesipannu Finella


Olen vuosia etsinyt sopivan hintaista Heikki Orvolan vesipannua joko punaisena tai keltaisena. Yleensä myynnissä on ollut vaan muita värejä, valkoisia eniten. Hinnat kolmenkympin paikkeilla.

Kunnes sitten viime kesänä peräkonttikirppikseltä sain haluamani. Tingitty hinta 15 euroa.
Pannua oli luultavammin pesty pesukoneessa, koska puuosat olivat rispaantuneet (kuivuneet), nuppi jopa haljennut. Äkkiä öljyä pintaan, ja sain jotain pelastettua. Kahvahan pannussa on laminaattia, joka ei siis vedestä tykkää.
(Jos jollain on romukeräykseen menevä pannu, voin ostaa siitä tuon puunupin, se on helposti ruuvattavissa kannesta pois.)

Joulun alla ostin vielä ruskean pannun, tämä on todella hyvässä käyttökunnossa, ei liiemmälti käytetty, ARABIA tarrakin vielä paikoillaan. Tästä maksoin epäröimättä 20 euroa.

Orvolan pannu tuli myyntiin 1978-79, ja se liitettiin Finella sarjaan, useita värejä, sekä muutamia koristeita esim. Uhtua ja Pirtti.
Pannu sai Formes Utiles palkinnon Ranskassa 1979.

Mitähän tuollainen pannu sitten aikoinaan maksoi, maksammeko kirppishinnoissa enemmän vai vähemmän?
Anttilan kuvastosta vuodelta 1981-82 löytyy beige vesipannu tarjoushintaan 79mk. Rahanarvon laskurilla tuo summa nykyrahassa olisi n. 32 euroa.

HUOM HUOM Markkinoilla liikkuu myös kömpelö kopio Orvolan pannusta. Hyvin paljon samaa, mutta muoto littaisempi ja kannessa ei ole reunassa kohoumaa ja nuppi on korkeampi.
Valitettavasti tätä pannua on nähty esim. Tori nettikirpputorilla myytävän virheellisesti Arabian pannuna. Olipa kerran eräässä aikakauslehdessä myöskin esiteltynä kotimaisena Orvolan tuotteena. Missä lie tuo kopio sitten on tehty. Mutta tarkkana saa olla jos ei ole ihan selvillä miltä aito näyttää.


Kiitos kaikille myötäelämisestä surussa, ja ihan kuin ei tässä olisi tarpeeksi, omakin terveys on nyt tarkkailun alla...