"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

12. tammikuuta 2018

Lokoisa lepotuoli, Pulkka

Onpa kiva tunnelma kuvassa, nojatuoli oikein kutsuu istumaan. Liekö siinä alkamassa lomakuvien katselu diaprojektorista? Takan rätinän voi kuulla taustalta...
Hyvin onnistunut mainoskuva, joka on Askon huonekalukuvastosta vuodelta 1964.

Nojatuoli on Ilmari Lappalaisen suunnittelema Pulkka.
Hän on ollut tuolloin 60-luvulla jo tulevaisuuden visionääri, sillä tuoli voisi ihan hyvin olla 90-luvunkin muotoilua.
Pulkka-sarjan synnystä Lappalainen on kertonut seuraavaa:
"Laiskanlinnaa katsoessani pienissä asunnoissa minulle syntyi mielikuva, että elefantti oli kömpinyt saunakamariin. Mietin miten voitaisiin saada tuoli matalammaksi ja muhkeutta vähennetyksi, mutta siitä huolimatta säilyttää sen miellyttävät istumaominaisuudet.
Näin syntyi ajatus kallistaa tuolia riittävästi, ja saada silti jalat mukavasti oikaistuiksi. Pulkkaan suunniteltu 135 asteen istumakulma antaa tuen koko keholle."

Pulkka-sarjasta tuli suosittu, ja 60-luvun lopulla sarjaan kuului jo kymmenisen eri kalustetta.

11. tammikuuta 2018

Kupittaan saven törpöt

Kupittaan savi on ollut aina minulle vähän liian vanhaa, vanhahtavan näköistä keramiikkaa, enkä ole niitä keräillytkään.
FIDA kirpputorilla nappasin käteeni tuollaisen törpön luullakseni sen olevan joku etelä-eurooppalainen matkamuisto. Joku vielä piruillakseen liimannut kylkeen Kupittaan saven tarran.
Mutta ei, googlailun jälkeen totesin, että kyllä nämä ihan kotimaisia ovat.

Toisen pohjassa oleva paperilappunen myöskin johdatteli ajatuksia Kupittaan saveen, kun muistelin, että jotain tämän suuntaista merkintää Kupittaalla myös käytettiin.
Minusta aika edulliset maljakot, vaikka lasitteessa onkin krakeloitumista.

Ja nämä sujahtavat oikein kivasti minun saksalaisten retromaljakoiden joukkoon.

5. tammikuuta 2018

Keltaiselle Pehtoorille kaveri

Kirpputoreilla on hyvin harvoin mitään kirppishintaisia Pehtoori-pannuja myynnissä. Puhun siis muutaman kympin tai alle maksavista. Kyllähän niiden hinta tiedetään jo hyvin. Ihan halvalla ei lähde.

Joulun alla kuitenkin SPR Kontissa oli yksi tumman sininen myynnissä. Varmaan äsken tuotu, koska paria päivää aikaisemmin ei vielä ollut esillä. Eli tuuria matkassa että satuin paikalle.
Kohtuullisessa kunnossa sisältä sekä päältä, koristekelpoinen. Tarvitsi vain perusteellisen puhdistuksen ja ruskeiksi kuivuneiden bakeliittiosien rasvaamisen.
Hinta oli 17 euroa ja pidin sitä jo aika OK hintana, olisin ehkä ostanut silläkin. Mutta minullapa oli juuri mukana alekuponki jonka olin saanut Kontin uutiskirjeen tilaamisesta. Niinpä pannulle ei jäänyt hintaa kuin 8,50 euroa. Hyvät kaupat!

Keltaisessa pannussa lukee pohjassa FINEL, joten se valmistettu ennen vuotta 1972, sininen sen jälkeen, siinä on ollut tarraleima.

22. joulukuuta 2017

Kerta kiellon päälle


Tosiaan siis eilisen piti olla viimeinen kirppupäivä tältä vuodelta, mutta koska tänään piti käydä kaupoilla, niin eikös sitä kirpulla ehdi myös...


Hyvät emalilöydöt näin yhdelle viikolle: Pehtooripannu, Finella vesipannu ja tänään Neptun kattila. Nyt niitä joululahjoja tuli kerralla varmaan koko vuodeksi!
(Noista pannuista kerron myöhemmin.)

Minulla ei ole ollut vielä yhtään Neptunia, ja toiveissa on ollutkin löytää se juuri valkoisena, toinen värihän on punainen.
Ulkoapäin aivan virheetön, ei emalipuutoksia. Sisäpohjassa jälleen vähän sanomista, mutta eipähän tuo koristekäytössä haittaa. 15 euroa oli hinta, kattila on 3,5 litrainen.
On se vaan kaunis tuo mustan ja valkean liitto, tässä näitä kaloja joihin Esteri Tomulan piti ottaa pikkaisen mallia kirjasta. Ei lähtenyt ihan kuvamuistista kalan piirtäminen. Neptun koriste oli vuoden 1965 syysuutuus.

Pöytäliina on Tampellan Apila.

Muoks* Sekoitin kaksi pöytäliinakuosia ja virheellinen teksti poistettu.

18. joulukuuta 2017

Joulukaupunki lapsuudesta

Tällainen joululiina meillä oli kotona, se on yksi niistä harvoista
joita ostettiin ikiaikaisten joululiinojen lisäksi.

Voisikohan olla kotimainen,
olisiko tässä kenenkään suunnittelijan tunnistettavia piirteitä?

Muokattu: Jouluna kävin siskollani kylässä ja siellähän lapsuuden liina oli lipaston päällä. Haalistuneena, mutta tallessa ja käytössä.


14. joulukuuta 2017

Ostin itselleni joululahjan

Näin jouluna voi muistaa itseään hyvällä omallatunnolla, ostaa jotain ehkä kalliimpaa, mitä ei raaski tavallisesti ostaa.
No ei ole nyt mitään tuiki tärkeää mitä haluaisin, odottelen vielä että jospa se tattikulhokin löytyisi roskiksesta!

Lampsin sunnuntaina iltapäivähämärissä kirpputorille jossa en käy juuri koskaan, koska siellä ei ole mitään ostettavaa. Suurimmaksi osaksi pöydät ovat täytetty kirpputorin omistajan omilla tavaroilla, jokunen vuokrapöytä muille.
Eräässä vuokrapöydässä oli kuitenkin mielenkiintoinen aika kookas koru, kovin tummunut, mutta hopean leimat löytyivät helposti. Ja katsaus vielä hintalappuun, 5 euroa. Siinä minulle mieluinen joululahja!

Riipus on Kultasepät Salovaaran hienoa hopeatyötä, vuosileima kertoo valmistusvuodeksi 1966.